Herpes simplex -virus, nukleiinihappo (kval)

PDF
-HSVNhO (1860)
Osatutkimukset:
-HSV1NhO (12608)
-HSV2NhO (12609)
Indikaatiot
Ihon ja limakalvojen HSV-infektioiden diagnostiikka.
Näyte
Rakkulanäyte otetaan nukkatikulla mahdollisimman tuoreesta rakkulasta imeyttäen rakkulaneste tikkuun (puuvilla, dacron tai nailon) ja hankaamalla leesion pohjasta soluja. Limakalvonäytettä otettaessa tikulla hangataan näytteenottokohtaa (esim. suun, nielun, sidekalvon tai genitaalien limakalvolla) siten, että näytteeksi saadaan infektoituneita soluja. Tikku laitetaan steriiliin (tai tehdaspuhtaaseen) kierrekorkilliseen näytteenottoputkeen, tikun varsi katkaistaan ja korkki suljetaan huolellisesti.
Ensisijaisesti suositellaan näytteen lähettämistä kuivana, mutta näyte voidaan lähettää myös esim. Copan eNAT -kuljetusputkessa tai viruskuljetusputkessa. Tällöin nesteen määrä putkessa saa olla korkeintaan 1 ml.

Näytteenotossa ja käsittelyssä on syytä kiinnittää erityistä huomiota kontaminaation välttämiseen ja käyttää kertakäyttökäsineitä sekä hengityssuojainta kunnes näyteputki on suljettu. Näytteenottoon ei saa osallistua henkilö, jolla on parhaillaan oireinen HSV-infektio (esim. huuliherpes).
Säilytys ja lähetys
Näyte tulee toimittaa laboratorioon mahdollisimman nopeasti, viimeistään 5 vrk kuluessa. Näytteen säilytys jääkaappilämpötilassa, kuljetus huoneenlämpötilassa.
Menetelmä
Reaaliaikainen polymeraasiketjureaktio. Menetelmä tyypittää herpes simplex 1 ja 2 -virukset.
Toimitusaika
2-5 työpäivää
Viitearvot
Normaalisti negatiivinen
Tulkinta
Positiivinen tulos joko HSV1NhO- tai HSV2NhO-testissä osoittaa näytteessä olevan ko. HSV-tyypin DNA:ta ja on siten merkki HSV-infektiosta. HSV:n DNA:ta voi olla osoitettavissa vielä paranemisvaiheessa olevasta leesiosta, mutta tutkimuksen herkkyys on parempi mahdollisimman tuoreesta leesiosta.
Tekopaikka
Labor Dr. Kramer & Kollegen
Päivitetty 2.4.2020