Laboratoriokäsikirja

MAKSAN AUTOVASTA-AINEET, immunoblotting-tutkimus

S -MaksaAb (12023)

Sisältää osatutkimukset:
S -LC1Ab-O, 12282
S -LKMAb-O,12283
S -PDHAb-O, 12284
S -SLAAb-O, 12285
S -Sp100Ab
S -PMLAb
S -gp210Ab

Indikaatiot

Autoimmuunien maksatautien, erityisesti autoimmuunihepatiittien ja primaarin biliaarisen kirroosin epäily.

Näyte

1 ml seerumia

Säilytys ja lähetys

Säilytys 2-3 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä.
Pidempiaikainen säilytys pakastettuna, jolloin myös pakastelähetys.

Menetelmä

Immunoblot-menetelmä

Toimitusaika

7-18

Viitearvot

Normaalisti negatiivinen.

Tulkinta

Positiivisista tuloksista annetaan lausunto.

Pyruvaattidehydrogenaasi(PDH)-kompleksi on mitokondriovasta-aineiden keskeisin autoantigeeni primaarissa biliaarisessa kirroosissa (PBC). Immunoblotissa PDH-antigeeneja ovat AMA-M2 (pyruvaatti-dehydrogenaasi kompleksi) ja M2-3E (fuusioproteiini 2- oxoacid dehyrogenaasista, pyruvaatti dehydrogenaasista ja 2-oxoglutaraatti dehydrogenaasista).
Immunoblotissa on myös antigeenit Sp100, PML ja gp210. Näille tuma-antigeeneille esiintyy vasta-aineita yleisimmin PBC:ssä.
Kun kaikki em. mainitut antigeenit (AMA-M2, M2-3E, Sp100, PML ja gp210) otetaan huomioon, esiintyy PBC-potilailla kaiken kaikkiaan n. 94 %:lla vasta-aineita näitä kohtaan testivalmistajan mukaan. Vasta-aineita on havaittavissa vuosia ennen kliinistä diagnoosia. PDH-vasta-aineita esiintyy joskus myös autoimmuuneissa hepatiiteissa ja systeemisessä skleroosissa.

Vasta-aineita liukoiselle maksa-antigeenille (SLA/LP, soluble liver antigen/liver pancreas antigen) on kuvattu esiintyvän noin 15-20 %:lla autoimmuunia hepatiittia sairastavista (tyypin I autoimmuunihepatiitti).

Vasta-aineita maksan sytosoliantigeenille 1 (LC-1, Liver cytosolic antigen type 1, antigeenina formiminotransferaasi-syklodeaminaasi) esiintyy erityisesti tyypin II autoimmuunissa hepatiitissa joko yksin tai yhdessä LKM-vasta-aineiden (LKM-1, antigeenina sytokromi P450 2D6) kanssa. LKM- ja LC1-vasta-aineiden spesifisyys autoimmuunille hepatiitille on korkea, mutta niitä on kuvattu esiintyvän myös osalla hepatiitti C -virusinfektiota sairastavista.

Tutkimus täydentää, mutta ei täysin korvaa epäsuoralla immunofluoresenssi-menetelmällä tehtäviä sileälihas-, mitokondrio- ja LKM-vasta-aineetutkimuksia.

Positiiviset vasta-aineet PDH:lle (AMA-M2, M2-3E) ja uusille tuma-antigeeneille (Sp100, PML ja gp210) kuvataan lausunnossa. Nämä vasta-aineet ovat spesifisempiä kuin immunofluoresenssilla tehtävä mitokondriovasta-ainetutkimus. Immunofluoresenssitutkimuksesta poiketeten mitokondriovasta-aineet eivät häiritse immunoblottitekniikalla tehtyjä LKM1-vasta-aineita.

Kommentti

Katso myös
Maksaimmunotutkimus (Pt -MIT)
Sileälihas-vasta-aineet (S -SiliAb),
Mitokondrio-vasta-aineet (S -MitoAb) ja
LKM-vasta-aineet (S -LKMAb).

Tekopaikka

HUSLAB

Konsultointi

Mikrobiologi, Taru Meri 
Puh. 044 0185731
taru.meri@vita.fi

Kemisti, FT Riia Plihtari
Puh. 045 7734 9026
riia.plihtari@vita.fi